SUOMEN LUOLAT


. .

Yli 1000 suomalaista luolaa esittelevä suurteos

SUOMEN LUOLAT on kattava tietokirja kotimaamme luolamuodostumista. Teos esittelee tarkat tiedot Suomen luolien luokittelusta, syntytavoista, esiintymisestä ja koosta. Tärkeässä osassa, geologian lisäksi, ovat luolien eliöstö, historia ja kansantarinat. Teos pohjautuu Helsingin yliopiston geologian ja paleontologian professori Veli-Pekka Salosen sekä geologien Aimo Kejosen, Sakari Kieloston ja FT Seppo I. Lahden vuonna 1982 aloittaman, edelleen jatkuvan luolaprojektin tallentamiin aineistoihin. Teos sisältää tiedot yli 1000 kotimaisesta luolasta. Tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi matkailun kehittämisessä, luonnonsuojeluinventoinneissa, lepakkotutkimuksissa ja useissa muissa tarkoituksissa.

Suomen luolilla on värikäs historia. Ensimmäiset luolia käyttäneet Suomen asukkaat olivat neandertalin ihmisiä, jotka asuivat 100 000 vuotta sitten Kristiinankaupungin Susiluolassa. Jääkauden jälkeen luolia ovat käyttäneet ihmiset läpi koko historian kivikauden asukkaista alkaen. Luolat ovat olleet pirujen asuntoja ja tietäjien kirkkoja, sotapakolaisten turvapaikkoja sekä metsästäjien ja kalastajien leiripaikkoja. Rosvot, erakot ja munkit pitivät luolia asuntoinaan. Luolissa on harjoitettu monenlaista ammattitoimintaa. Niissä on ollut pajoja, räätälinverstas, olutpanimo, pontikkatehtaita, kalakellareita ja savustamo. Luolista 165 suurinta, geologisesti erikoisinta, historialtaan kiehtovinta ja matkailullisesti merkittävintä esitellään kuvin, kartoin ja ajo-ohjein.

Tilaa kirja: Salakirjat.net


. .




Suomen luolat

tiistai 29. maaliskuuta 2016

Kuusamon Halosen uuni on yksi Suomen merkittävimmistä luolista

Kuusamon Halosen uuni muistuttaa kivikaudesta, kertoo alueen asutushistoriasta ja tarjoaa välähdyksiä seudun kiehtovaan geologiaan 

Halosen uuni ei ole kotimaallemme tyypilliseen tapaan epämääräinen lohkare- tai rakoluola vaan yhtenäinen, luolamainen tunneli. KUVA: Jari Väätäinen, Geologian tutkimuskeskus 2004


Ahma-Halonen – katkeroituneen erakon kosto

Halosen uuni - luola sai nimensä yli 300 vuotta sitten sattuneiden tapahtumien takia. Kun aluetta asutettiin, suurin osa leivästä saatiin kaskeamalla. Muuan Ahma-Haloseksi kutsuttu, omavaltaiseksi ja väkivaltaiseksi tunnettu miekkonen poltti kaskeaan niin, että tuli levisi metsään. Palossa tuhoutui naapuritalo ja toisen naapurin ulkorakennuksia. Kylän miehet kokoontuivat ja kokouksen päätöksellä Halonen karkotettiin kylästä.

Halonen uhkaili karkottajiaan kostolla, mutta ei mahtanut ylivoimalle mitään joutuen lähtemään. Kauas hän ei kuitenkaan mennyt. Nähtiin, miten savu alkoi nousta aiemmin nimettömästä luolasta. Kun asukasta käytiin tutkimassa, niin Halonenhan se oli. Hän oli heittäytynyt luolassa asuvaksi erakoksi elättäen itsensä metsästyksellä ja kalastuksella. Kun hän oli suunnilleen poissa silmistä, annettiin hänen elellä luolassaan.

Sitten kylän miesväki lähti talkoilla hakkaamaan suurta kaukokaskea. Naiset jäivät yksin kylää hoitamaan. Tällöin Ahma-Halonen kosti. Hän vietteli tai raiskasi useita kylän naisia ja pakeni sitten tietymättömiin Venäjän puolelle. Suuttumus oli suuri ja muutama pikku Halonen kylään syntyi, mutta asialle ei enää mitään voitu.

Halosen pääkallo, vielä ehyenä. KUVA: Jari Väätäinen, Geologian tutkimuskeskus 2004 
 
Erään tarinaversion mukaan joku kyläläinen olisi lähtenyt Halosen perään, löytänyt ja tappanut tämän ja vienyt Ahma-Halosen kallon luolaan. Luolan perältä ylös lähtevän hormin alapäässä lattiassa oli erikoinen kalliokyhmy, jota sanottiin Ahma-Halosen kalloksi. Valitettavasti muodostelma on nykyään tuhoutunut.

 
Halosen uunilla on pituutta lähes 20 metriä. KUVA: Jari Väätäinen, Geologian tutkimuskeskus 2004

Halosen uuni, Kuusamo

Halosen uuni on monessa suhteessa erikoinen luola. Se on pegmatiittiutuneessa ja karsiosuneita sisältävässä kvartsiitissa oleva, 15 metriä pitkä, 1 – 4 metriä leveä ja 0,5 – 2 metriä korkea käytävä, joka kulunut kallioon osin kalkin liukenemisen, osin kvartsiitin rapautumisen ja osin luolan läpi ajoittain virtaavan veden aiheuttaman piping-eroosion (piping = vesi vie raontäytteet ja hajottaa siten kallion) tuottamana.

Pohjan kaltevuus kasvaa luolan peräosaa kohti. Peräosa kohoaa kallion sisään pystysuorana hormina, josta ajoittain vuotaa luolaan vettä. Lattia on veden osittain lajittelemaa rapautumisainesta ja kulttuurimaata. Veden ansiosta onkalo kehittyy koko ajan.

Halosen uuni, Kuusamo. KUVA: Jari Väätäinen, Geologian tutkimuskeskus 2004

Halosen uuni sijaitsee Kuusamossa, melko lähellä Karhunkierroksen reittejä. Luola ei kuitenkaan ole osa reitistönkohteita, paikalle ei ole opasteita eikä polkua vaikka kohde erikoisuudessaan sellaiset ansaitsikin. Useista Suomen luolista eroten Kuusamon geologisessa erikoisuudessa on todellista luolan tunnelmaa.  
Millainen luola oli kivikaudella? Sitä ei tiedetä, mutta tiedämme, että se oli olemassa ja sen tiesi myös kivikaudenmies. Luolasta on löydetty kivikautiseksi ajoitettu kivitaltta - luolan syntytapa, kansantarinat ja ajoitus kivikaudelle, nostavat Kuusamon Halosen  uunin yhdeksi Suomen merkittävimmäksi luolista. 
 
 
Lisätietoja Suomen luolista: SUOMEN LUOLAT
 
.
 

perjantai 18. maaliskuuta 2016

throw him a bone




Muistan joskus lukeneeni, että oravat järsivät toisinaan luita kalkintarpeeseen. Eipä asia ole jäänyt vaivaamaan mutta ei varmaan ole tullut ennen livenä todistettua tätäkään asiaa. Ihan hauska näky, harmi kun kuvasta tuli ihan paska mutta onhan tämänkin nyt sitten todistettu omin silmin.

maanantai 8. helmikuuta 2016

Kokemuksia kotimaan luolista

Nähtyä ja koettua vuosien varrelta. Hieman vanhaa ja uutta materiaalia siitä mitä Suomen luolissa voi nähdä!

Liuskayökkönen

Hyttynen ja jäähileet

Horrostava pohjanlepakko

Uudenmaan luolissa

Suomen suurin luolahämähäkki - Luola-aukkohämähäkki

Talvehtiva vesiperhonen karstiluolassa Paraisilla

Loissienen uhriksi joutunut kiiltomittari

Ryövärinluola, Kaarina

Melko harvoin luolassa tavattu vaapsahainen

On se hieno - Onkaloaukokki 

Moneen kertaan käytetty kuva - Torholan hämärä lumo

Siihen loppui runkkarin lento

Kiiltomittarit talvisessa levossaan

Hämähäkki Nousiaisissa

Turun helpoiten saavutettava luola, näkyy bussin ikkunasta!

Meta menardi

45 liuskayökköstä pienellä alalla - säväyttävä oli näky!

sex drugs and rock and roll

Luolakki Turun Luolavuoressa

Itse ilkimys, ei ole kukaan pelästyttänyt luolassa pahemmin

Hämikki

Suomen luolissa 

Jehu

ja jehun nyytit
Talvehtiva neitoperhonen

tiistai 19. tammikuuta 2016

Suomen luolat - Tieteen kuvalehti

Olipa mukava yllätys vastassa kun lueskelin uusinta Tieteen kuvalehteä. Olen aina pitänyt lehdestä, joten oli oikein mieltä lämmittävää kun lehti oli huomioinut myös uusimman kirjamme - Suomen luolat. Olihan siinä paljon mielenkiintoisempiakin juttuja, joten kannattaa lehti poistaa lähimmästä lehtipisteestä. 

Suomen luolat kirjan suosittelen hankkimaan Salakirjojen nettikaupasta hintaan 39 e
Tilaa tästä: SUOMEN LUOLAT
Suomen luolat esillä Tieteen kuvalehdessä.
  

torstai 14. tammikuuta 2016

Yhden tarinan loppu...

 
 
 
Älä ajattele, että elämä on lyhyt.
Ajattele: - miten erikoinen kokemus.
Kun siinä ei ole kysymys pituudesta lainkaan,
vaan että ylipäänsä on saanut kokea tämän.
 
 
.

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Talvinen Naantali

Naantalin kirkko Luikkionvuorelta nähtynä.
 
Minä avaan syömeni selälleen
ja annan päivän paistaa,
minä tahdon kylpea joka veen
ja joka marjan maistaa.
                                          
                                       - Leinon Eino
 
Naantali
 

perjantai 8. tammikuuta 2016

Juhannuskallion Pirunkirkko, Kuusamo (Ruka)


Rukan Pirunkirkko
Oraakkelipaikka keskellä suosittua turistikeskusta.

Pirunkirkosta Pirun tarkkailla valtakuntaansa.
 
Pirunkirkon luolassa asuu piru, joka on taitava ennustaja. Luola tunnettiin aikanaan eräänlaisena oraakkelipaikkana. Kun onkaloon kömpi uhrin kanssa ja esitti kysymyksen, Piru antoi unessa vastauksen. Tietäjät saattoivat mennä luolaan ja keskustella siellä unessa tai ihan valveillakin Pirun kanssa, saaden hyviä neuvoja. Kunnioitetun onkalon sijainti on majesteetillinen.
Järin suuri onkalo ei ole mutta sijainti ja historia on sitäkin huikeampi.
 
Rukatunturin Pirunkirkko sijaitsee keskellä vapaa-ajan asutusta ja suurta turistikeskusta. Pysäköintipaikka on noin 100 metrin päässä luolasta, jonka suuaukko on selvästi näkyvissä – noin 100 metriä korkean Juhannuskallion jyrkänteen yläosassa. Luola ei ole erikoisen suuri, pituutta sillä on vain 5 metriä, korkeutta 1,5 metriä ja leveyttä reilu metri. Se on pieni huone rapautuneessa ja hydrotermisesti muuttuneessa murrosvyöhykkeessä. Katon rapautuessa paljastuu ajoittain pieniä kideonkaloja, joissa on vuorikristalleja ja joskus ametisteja. Ne tosin yleensä nopeasti häviävät vierailijoiden taskuihin.

Samasta rinteestä löytyy myös pienempiä kideonkaloita.


Ajo-ohjeet

Rukatunturi sijaitsee valtatien 5 varrella Kuusamon keskustan pohjoispuolella. Rukan liikekeskuksen kohdalta käännytään kohti Rukaa. Juhannuskallio kohoaa Rukajärventien varrella, noin 2,5 kilometrin päässä valtatietä. Luolan suuaukko näkyy tielle.  
 
Pirunkirkko.
 

maanantai 4. tammikuuta 2016

Asukkeja kiven sisällä

Harva eliölaji viihtyy luolissa, mutta kohtaamiset niiden kanssa ovat säväyttäviä. Tavallisimmin tapaa hämähäkin tai perhosen. Talvi on parasta aikaa luolaelämään tutustumiseen. 

Suomen luolissa kulkeva seikkailija saa varautua sotkemaan kasvonsa hämähäkin seittiin.


TEKSTI JA KUVAT TUOMO KESÄLÄINEN
 
Hellettä pakoileva sammakko
 
Kalkkikivi hohtaa kelmeästi. Se korostaa luolan mielikuvitusta ruokkivia muotoja. Ahtaudun kapeaan, juuri miehen mentävään onkaloon. Taskulamppu valaisee kostean, kammiomaisen ”huoneen”. Äkkiä edessäni välähtää kaksi ilkeänä kiiluvaa silmää! Miehekäs kirkaisu on täyttää tilan, kun vetäydyn tulosuuntaani.
Eläimet viihtyvät suojaisissa paikoissa, jos tahdot päästä luola-asukkaiden jäljille - varaudu ryömimään! 
Sykkeen tasaannuttua kohottaudun takaisin kammioon. Tuimakatseinen portieeri paljastuu hellettä piileskeleväksi sammakoksi; melkoinen korsto. Vaivaantuneen näköisenä se ryömii syrjemmälle tehden tilaa tiedonjanoiselle luolamiehelle.
Talvehtiva vesiperhonen
Lamppu haravoi kolean kalliokellarin taskuja. Pienkohteeksi tässä Paraisten karstiluolassa on harvinaisen vilkas elämä. Hämähäkkejä on paljon, seittiä vielä enemmän. Kaukana syvän raon suojissa erottuu pitkäraajainen, kauniin pronssinhohtoinen vesiperhonen. Ahtaudun syvemmälle tuntemattomaan.
Loissienen tappama perhonen.
Peräseinämän onkalosta ei ihminen enää mahdu. Mutta takimmaisen lohkareen kyljessä on jotain mielenkiintoista. Luola-asukkaalla on kirjaimellisesti kasvanut tatti otsaan. Hämmentävän näyn aiheuttaa kiiltomittari, joka on joutunut jonkin hyönteisiä tappavan Cordyceps-suvun sienen uhriksi.
Talvilevostaan nauttivia liuskayökkösiä.
 
Kiiltomittari on yksi kolmesta aikuisena talvehtivasta mittarilajistamme.
Kiiltomittareita näkee luolissa usein, erityisesti talvisin. Toinen tavallinen luolatalvehtija on liuskayökkönen. Nämä koreat öiden ritarit saattavat kerääntyä kymmenien tai jopa satojen yksilöiden ryhmiksi.  Muita aikuisena talvehtivia ja luolissa tavattuja lajeja ovat esimerkiksi kaunovarpumittari ja vihervarpumittari sekä yökkösistä puolukkapiiloyökkönen.
Monet Suomen luolista ovat ihan kivan kokoisia vaikka niitä usein sorrutaankin vähättelemään!
Päiväperhosen kohtaaminen talvisessa luolassa on säväyttävä kokemus. Tutuista ja kauniista kevätpäivien koristajista ainakin nokkosperhonen sekä neitoperhonen talvehtivat aikuisena luolissa. Näitä ihastuttavampi näky on keltainen tai limenvihreä sitruunaperhonen.
Horrostava pohjanlepakko
Suuntaan takaisin auringon piiriin. Matkalla havaitsen pieniä papanoita; lepakon ulostetta. Otus itse ei näyttäydy, lienevät talvehtimisen jälkiä. Maalattiasta kasvaa valkoisia torvimaisia sieniä, jotka kurottelevat kohti luolan suuta.
Ryövärinluola
Luolahämähäkin ruokahetki
Uhrataanpa ajatus kotimaamme luolille. Graniittikallion alueille muodostuneet luolat ovat pääosin pieniä, usein maanpinnan tasolla tai sen yläpuolella olevia lohkare- tai rakoluolia.  Useimpiin kotimaisiin luoliin ei pääse muodostumaan ulkoilmasta poikkeavaa pienilmastoa tai olosuhteita joka suosisi erityistä luolaelämää.
Yksi yleisimmistä luolahämähäkeistämme - Onkaloaukokki
Lisäksi viimeisin jääkausi piti huolen siitä, että luolaelämällä on ollut aikaa kehittyä alle 10 000 vuotta – evoluutio nauraa tällaiselle silmänräpäykselle. Luolien sisällä elämä onkin pääosin samaa kuin ympäröivässä maastossa. Niissä esiintyy piskuinen joukko kasveja, sieniä, sammaleita ja jäkäliä, joille maakellarimaiset olosuhteet sopivat. Isoista nisäkkäistä luolissa luuhaavat ketut, mäyrät ja supikoirat. Myös kotiloihin ja etanoihin törmää, joskus jopa simpukoihin.
Mikäli et löydä kotimaisesta luolasta hämähäkkiä - katso uudelleen, kyllä minä siellä olen vaikkei minua heti näe!
Suomen luolia on tutkittu pääasiassa geologien näkökulmasta. Biospeleologian eli luolaeliötutkimuksen kannalta eniten syynätty luola on Lohjan Torholan luola, Suomen suurin kalkkikiviluola. Toinen hyvin tutkittu luola on Ahvenanmaan Getavuorella sijaitseva Djupviksgrottan. Muiden Pohjoismaiden luolien eläimistöä on kuitenkin tutkittu verraten runsaasti ja näillä on paljon yhtäläisyyksiä Suomen luolien kanssa.
Luola-aukkohämähäkin munakoteloita
 Poiketaan Kaarinan Kuusistossa sijaitsevaan Ryövärinluolaan. Täällä voi hyvällä tuurilla havainnoida Suomen ehkä edustavinta luolien asukasta; luola-aukkohämähäkkiä. Kookasta ja upean väristä hämähäkkiä on tavattu vain Ahvenanmaalla sekä muutamassa luolassa Varsinais-Suomessa.
Luolahämähäkeistämme suurin, majesteetillinen luola-aukkohänähäkki - Meta menardi
Kirkas lampunvalo haravoi seinämien halkeamia. Maasiira lähtee tympääntyneen oloisena ryömimään kohti pimeää koloa. Hyttyset lepäävät kivisellä seinällä, seuranaan tutut liuskayökköset ja kiiltomittarit.
Yleinen mutta huomaamaton retale - luolakki
Sitten valokeilassa näkyy lupaavaa liikettä. Tuulessa huojuu hiljalleen peukalonpään kokoinen valkoinen verkkopussi. Sen tunnistaa helposti luola-aukkohämähäkin munakoteloksi – ja pian jättiläinen paljastaa itsensä.  Kaunis, kiiltävän punakellertävän ja oranssinhohtoinen otus ojentelee jalkojaan valon häiritsemänä. Valtavan hämähäkin näkeminen on mykistävä elämys.
Käärmeeseenkin voit törmätä, vaikka se harvinaista onkin.
Toinen näyttävä mutta paljon yleisempi luolahämähäkki on Metellina merianae. Väritykseltään se on nuhruisempi ja useimmiten selvästi pienempi, mutta ison yksilön saattaa äkkiseltään sekoittaa luola-aukkohämähäkkiin.
Yksinäinen liuskayökkönen.
Näiden lisäksi luolissa esiintyy runsaasti muita maanalaiseen elämään sopeutuneita hämähäkkilajeja. Tarkkasilmäinen voi löytää pikkiriikkisen mutta koreankauniin Nesticus cellulanus hämähäkin useista luolista. Harvemmin luolista tavattuja ovat hämärässä viihtyvä ikkunahämähäkki sekä suurimpiin hämähäkkeihimme kuuluva rantahämähäkki. Kariketurvepohjaisessa luolassa voi kohdata myös pitkäjalkaisen metsälukin.
Tuhansia vuosia vanhoja simpukankuoria.
Pelkäätkö hämähäkkejä? Ihan suotta!
Kellarimainen tuoksu vaihtuu merituulen raikkauteen. Luola on päättynyt rantaan. Jokin kutittaa selkää. Ryömikö luolasta takin sisään salamatkustaja?
Suomen luolat - seikkailu joka vie mennessään!