SUOMEN LUOLAT - ilmestyy 28.4.2015


. .

Yli 1000 suomalaista luolaa esittelevä suurteos

SUOMEN LUOLAT on kattava tietokirja kotimaamme luolamuodostumista. Teos esittelee tarkat tiedot Suomen luolien luokittelusta, syntytavoista, esiintymisestä ja koosta. Tärkeässä osassa, geologian lisäksi, ovat luolien eliöstö, historia ja kansantarinat. Teos pohjautuu Helsingin yliopiston geologian ja paleontologian professori Veli-Pekka Salosen sekä geologien Aimo Kejosen, Sakari Kieloston ja FT Seppo I. Lahden vuonna 1982 aloittaman, edelleen jatkuvan luolaprojektin tallentamiin aineistoihin. Teos sisältää tiedot yli 1000 kotimaisesta luolasta. Tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi matkailun kehittämisessä, luonnonsuojeluinventoinneissa, lepakkotutkimuksissa ja useissa muissa tarkoituksissa.

Suomen luolilla on värikäs historia. Ensimmäiset luolia käyttäneet Suomen asukkaat olivat neandertalin ihmisiä, jotka asuivat 100 000 vuotta sitten Kristiinankaupungin Susiluolassa. Jääkauden jälkeen luolia ovat käyttäneet ihmiset läpi koko historian kivikauden asukkaista alkaen. Luolat ovat olleet pirujen asuntoja ja tietäjien kirkkoja, sotapakolaisten turvapaikkoja sekä metsästäjien ja kalastajien leiripaikkoja. Rosvot, erakot ja munkit pitivät luolia asuntoinaan. Luolissa on harjoitettu monenlaista ammattitoimintaa. Niissä on ollut pajoja, räätälinverstas, olutpanimo, pontikkatehtaita, kalakellareita ja savustamo. Luolista 165 suurinta, geologisesti erikoisinta, historialtaan kiehtovinta ja matkailullisesti merkittävintä esitellään kuvin, kartoin ja ajo-ohjein.

Tilaa kirja: Salakirjat.net


. .




maanantai 30. tammikuuta 2012

Suomen kaamein kämppä, Halikko

kuvat ja teksti: Tuomo Kesäläinen



Jos jossain rakennuksessa takuuvarmasti kummittelee, niin se on tämä; osapuilleen 100 vuotta vanha Portinvartijan tupa, Halikon Kokkilassa, Tammenpään kartanon kupeessa. Mikä rakennuksesta sitten tekee niin kaamean? Se on rakennus materiaali, pieni neliskulmainen tölli on rakennettu läheisellä kukkulalla sijainneiden muinaishautojen kivistä. Kyllä! Hautakivistä rakennettu talo, pystytkö keksimään törkeämpää tapaa rikkoa hautarauha? Jos tällä toiminnalla ei saa raivokasta poltergeistiä peräänsä niin ei millään. Ihmettelen jos Tammenpään kartanon uusi isäntä saa nukkua yönsä rauhassa.

Muutaman sadan metrin päässä portinvartijan tuvasta on kirottu silta, joka ei johda mihinkään, hautakivistä rakennettu sekin. Sillan takana kohoaa komea kukkula, jonka laella häpäistyt hautakummut on sijainnut. Tänä päivänä kalliolla on jäljellä yksi hiidenkiuas, sitä ja yhtä myllynkiveä lukuun ottamatta laki on aukio. Mikä sitten on näiden ilman tarkoitus jääneiden kammottavien rakennelmien tarkoitus ja kuka on työn takana?



Kallion laelle oli suunniteltu komea kivilinna. 1900-luvun alussa Tammenpään kartano oli valtion omistuksessa, vuokralaisena ja isäntänä hääräsi varatuomari Osvald Wasastjerna, aatelissuvunpoika, todellinen monitoimimies joka toimi mm. lukemattomien suuryritysten johtokunnissa ja RKP:n kansanedustajana. Wasastjerna eli avioliitossa toisen suuren aatelissuvun edustajan Olga Armfeltin kanssa.
Tämä porukka hääri vahvasti myös erilaisten salaseurojen ja kulttien parissa. Kahdella suuren suvun edustajalla on aivan varmasti ollut tietoa asioista, jotka eivät ole tarkoitettu tavallisen rahvaan korville. Onko rakentamisessa käytetty tarkoituksella juuri hiidenkiukaiden kiviä, rakennuskivestä kun ei Halikon suunnalla ole koskaan ollut pulaa. Mitä tarkoitusta varten itse kivilinna olisi rakennettu? Paikka ei varmastikaan ole sattumalta valittu, Tammenpään kartanon omistajat tunnetaan vuodesta 1540 alkaen, historia yltää vielä paljon kauemmas menneisyyden hämärään.

Tammenpään kartanon ja pyhänkukkulan välissä on pieni laakso, laakson läpi virtaa vuolas puro. Portinvartijan pihassa on suuri siirtolohkare, kenties vanha uhrikivi. Aluetta koristavat valtavat tammet. Paikka on ollut pyhä kulttipaikka jo tuhansia vuosia sitten, siitä kertovat tietysti myös hiidenkiukaat, joista rakennelmat on tehty.

Miksi Wasastjerna säilytti yhden hautakummun? Olisiko se käytetty linnan rakentamiseen vai oliko suunnitelmissa liittää kumpu linnan yhteydessä olevaan pyhättöön? Sota ja huono rahatilanne vesittivät projektin ja kivilinna jäi rakentamatta. Hautakivistä rakennettu portinvartijan talo ja kivisilta, joka ei johda mihinkään jäivät metsään syventämään mysteeriä.

Mitä kamalaa olisi kokenut tämä myyttinen portinvartija kaameassa mökissään. Aggressiivinen räyhähenki murskaisi jo ennestään lievistä henkisistä ongelmista kärsivän yksinäisen miehen mielenterveyden täysin. Illan pimetessä voi yhä kuvitella tärisevän, veren peittämän psykopaatin hiipivän pieneen tupaansa, hetken tyyntä, kunnes äänet aloittavat taas huutonsa ja saalistus alkaa alusta…

Portinvartijan talo löytyy täältä KARTTA

7 kommenttia:

  1. Upea ja kiehtova tarina! Ja hienot valokuvat! Siltakuva kuin Roman Polanskin elokuvasta "The Ninth Gate"! Tosi maukas!
    Kiitos kunnon kartasta!
    Onkohan Portinvartijan tuvassa joku joskus asunut ja asutaanko yhä?
    Tällaisella tarinalla ja tällaissa maisemassa voisi osallistua kansainväisiin lyhytelokuvakilpailuihin...

    VastaaPoista
  2. Maisemat ja ympätöivä luonto on tosiaan kaikin puolin upea. Vanhoja tammia, puroja, synkkää metsää. Tuo viereinen Tammnepään kartanokin on todella komea. Portinvartijan tupa ei näytä autiolta mutta ei kyllä asutultakaan. Jotain rojua siellä pihalla on ja verhot tiukasti ikkunoissa, ehkä jossain kesä käytössä ollut / on edelleen. En osaa sanoa.

    VastaaPoista
  3. Kiitos tästä postauksesta, oli mielenkiintoista! Aika kamalaa kyllä työ hautaröykkiökivien käyttö :/

    VastaaPoista
  4. Kyseinen talo oli ainakin viime kesänä vielä kesäkäytössä. Eiköhän kuukauden sisällä taas asukkaat ilmesty.

    VastaaPoista
  5. Kiitos tästä vinkistä, täytyypä käydä visiitillä :)

    VastaaPoista
  6. Tiesitkös, että kirotulta kivisillalta merelle päin löytyy myös 8 -vuotiaan aatelispojan hauta? Kivisillalta lähtee metsäpolku tosiaan merelle päin, y-risteyksestä käännyttäessä vasemmalle löytyy vielä synkempi ja pimeämpi reitti. Sitä kun uskollisesti jatkaa eteenpäin, löytyy poikaparan hauta. Itse en henkilökohtaisesti enää ikinä ehdoin tahdoin lähde seikkailemaan tuohon metsään, mutta jos teiltä kanttia löytyy nii sinne vaan (etenkin päiväsaikaan!) terveisin: Portinvartijan tuvan ja kivisillan naapurissa koko lapsuutensa asunut tyttö, lycka till! :)

    VastaaPoista
  7. oliko myös niin, että tämä pieni aatelispoika hukkui kotinsa kaivoon, kun yritti pelastaa sinne pudonnutta työmiehen poikaa?

    VastaaPoista